Sunnuntain 31.10. ESS uutisoi kahdesta näennäisesti toisistaan riippumattomasta asiasta; asiantuntijoiden kannanoton tarpeesta keventää suurituloisten verotusta Suomessa sekä lastensuojelun nykyhetken hälyttävästä tilanteesta. On hirvittävää yksinkertaistusta vetää minkäänlaisia yhtäläisyysmerkkejä näiden kahden teeman välille, mutta on selvää, että verotuspolitiikan ratkaisuilla tehdään myös sosiaalipolitiikkaa.
Palkansaajien, EKL:n ja veronmaksajien keskusliiton asiantuntijat sanovat kuin yhdestä suusta, että palkka- ja yritysverotuksen tulisi keventyä nykyisestä, jotta pitäisimme yllä maamme kansainvälistä kilpailukykyä. Sen sijaan osinkoverotuksen kiristystä voitaisiin tutkijoiden mukaan harkita. Suomessa palkkahaitari on ollut perinteisesti eurooppalaista keskiarvoa selvästi kapeampi, mutta tuloerot ovat kasvaneet paljon viimeisen 15 vuoden aikana. Korkea ansiotulojen verotus kuitenkin syö leijonanosan kasvavista tuloista, jonka vuoksi suurituloiset, mikäli mahdollista, ovat siirtäneet tulonsa pääomaverotuksen puolelle. Tulisiko keskituloisten ansiotuloverotusta keventää? Se olisi mielestäni toivottavaa, koska suomalaisesta kalliisti koulutetusta työvoimasta on kyettävä pitämään kiinni. Julkisen sektorin tulevaisuuden rahoitusvajeen paikkaamisessa riittää kuitenkin pohdittavaa. Verotuksen linja ei valitettavasti ole todennäköisesti kevenemään päin.
Suomessa keskustelu luokkayhteiskunnasta on vilkastunut vaalien alla. Tampereen yliopiston prof. Harri Melin arvioi, että työväenluokkaan kuuluvien määrä on saattanut kasvaa kuluneen laman aikana. Ihmiset kuitenkin identifioivat itsensä vaaleissa siihen puolueeseen tai ryhmään, jota haluaisivat olla, eivätkä siihen, jota oikeasti edustavat. Näinollen kokoomus saa paljon ääniä faktisesti työväenluokkaan kuuluvilta kansalaisilta, riippumatta siitä, miten heidän reaalipolitiikkansa työväenluokkaista äänestäjää kohtelee. Verotuksen painopisteen voimakas siirtäminen kulutuksen verotukseen voi ympäristön kannalta olla hyvin perusteltua, mutta kohtelee pienituloista veronmaksajaa suhteessa huomattavasti armottomammin. Yleisen arvonlisäveron ohella erityisesti terveydelle haitallisten aineiden sekä luksustuotteiden (myös lentomatkailu) verotusta tulisi kiristää jo oikeudenmukaisuudenkin vuoksi.
Vaikutetaanko verotuspolitiikalla suomalaiseen luokkayhteiskuntaan? Vain osittain, koska tulotaso on vain yksi, eikä kenties merkittävin yhteiskuntaluokkaa määrittelevä tekijä. Koulutustausta ja suhde työhön määrittelee ihmisen sijoittumisen johonkin yhteiskuntaluokkaan tätäkin selvemmin. Kuulutko perinteiseen työväenluokkaan, keskiluokkaan vai trendikkääseen luovaan luokkaan? Luovaan luokkaan kuuluminen tuntuu kuitenkin täydellisessä tuloepävarmuudessa elävän tutkijan tai taiteilijan suussa korkeintaan sokerilta kielen kärjellä, nälän kurniessa vatsassa.
Pikkuporvarillista elämäntyyliä ihannoivassa yhteiskunnassamme emme saa unohtaa tulonjaossa ja sosiaalipalveluiden tuotannossa kaikkein pienituloisimpia. Viime kädessä kysymys on juuri mm. lastensuojeluasioista. Maksamme yhteiskuntana erittäin kallista hintaa siitä, että sosiaalisten ongelmien annetaan varhaisten palveluiden puuttumisen/heikkouden vuoksi kasaantua tiettyihin yhteiskuntaluokkiin. Valtion taholta tilannetta voi pyrkiä korjaamaan huolehtimalla verotulojen riittävyydestä, tulonjaon oikeudenmukaisuudesta sekä julkisten palveluiden tuotantorakenteen täydellisestä läpikäynnistä ja avoimuudesta. Yksilöinä voimme toistemme eteen tehdä onneksi vielä paljon enemmänkin.
Kiitos, että otit esille pienituloisten tilanteen! Todellakin tämä ihmisjoukko tuntuu olevan "näkymätön" nyky-yhteiskunnassa, suuresta lukumäärästään huolimatta. Luvut kätkevät myös alleen sen kuinka erilaisista taustoista nykypäivän pienituloiset tulevat. Talouskasvu on jo kauan sitten lakannut tuottamasta sitä kaikkea hyvää mitä sen piti, ja pienituloisten osuus sen kuin kasvaa työmarkkinoiden muuttuessa yhä epävarmemmiksi. Pienituloiseksi voi nykyään päätyä akateemisesti koulutettu luokan priimus yhtä helposti kuin peruskoulun juuri ja juuri läpi päässyt luokkatoverinsa. Yhteiskuntaluokat eivät enää ole sitä mitä ne ennen olivat ja koko sana nykyään mielestäni johtaa enemmän harhaan kuin selventää.
VastaaPoista