Lahden vihreät ovat keskustelleet viime päivinä tiukasti talous- ja veropolitiikasta. Hyvä niin, sillä lisää näkemyksiä todella tarvitsemme nykyisen talouskasvun itseisarvoisuuden ohelle. Ei ole todellakaan itsestäänselvää, että Suomen ja Euroopan talous jatkaa nousujohteisena. Vientivetoisena maana olemme äärimmäisen riippuvaisia muiden maiden taloudellisesta tasapainosta. Tarvitsemme paljon lisää ymmärrystä siitä, miten hyvinvointivaltio rahoitettaisiin kohtuutalouden mallissa. Onko uusi Suomi taloudellisessa tasapainossa ympäristön kanssa? Miten verotulot tulisi jakaa yhteiskunnassa? Voimmeko edistää puhtaampia teknologioita, tiedettä ja kehitystä kyseenalaistamalla talouskasvu?
Tervetuloa keskustelemaan Kulma -ravintolaan (Aleksanterinkatu 10, Lahti) ma 20.12. klo 17-19. Tilaisuus on myös lähtölaukaus eduskuntavaalikampanjalleni!
Hyviä kysymyksiä ja näkökulmia! Tartun näistä erityisesti lauseeseen "Voimmeko edistää puhtaampia teknologioita, tiedettä ja kehitystä kyseenalaistamalla talouskasvu?"
VastaaPoistaTässä on ison uudelleenajattelun paikka mielestäni. Talouskasvuhan on tähän mennessä rahoittanut teknologiaa ja tiedettä. Onko tämä sitten ollut "kehitystä" tai "edistystä", on asia jota pitäisi miettiä syvällisesti. Kaikki tieteen ja teknologian saavutukset eivät mielestäni suinkaan ole kehitystä parempaan. Esimerkiksi se, että olemme teknologian kehityksen ansiosta (molemmat em.sanat voisi laittaa myös lainausmerkkeihin) lisänneet niinsanottua työn tuottavuutta, tämä ei mielestäni ole edistystä. Se mitä oikeasti on tehty, on että on lisätty energian kulutusta ja korvattu sillä ihmiskäsien työtä. Siis: otettu koneita käyttöön, lähetetty ihmisiä kortistoon ja lisätty energian kulutusta. Minä en kutsu tätä edistykseksi vaan takapajuisuudeksi. Tällainen energian tuhlaaminen on ollut mahdollista vain siksi, että meillä on ollut käytössämme halpaa öljyä. Nyt jopa varovaisimmatkin kaasu- ja öljyalan asiantuntijat ovat myöntäneet, että halvan öljyn aika on ohi. Energiaa vain ei tule olemaan enää käytössä siinä määrin kuin ennen ja poliittisessa päätöksenteossa olisi korkea aika ottaa laput silmiltä tämän asian suhteen.
Olisi syytä herätä näkemään myös nykymuotoisen tieteen harjoittamisen rajoitteet tulevaisuudessa. Työvoima tullaan tarvitsemaan perusasioiden tuottamiseen enemmän, energiaa kuluttavien teknologisten ratkaisujen tullessa kannattamattomiksi. Tutkimus ja koulutus eivät nekään voi jatkaa kasvuaan nykyisellä tavalla. Tieteellinen ajattelu ja ihmisen kekseliäisyys ja luovuus toivottavasti jatkavat kasvuaan ikuisesti, niillehän ei abstrakteina asioina ole olemassa mitään luonnontalouden asettamia rajoja. Mutta en näe realistisena tai edes toivottavana sitä, että koulutamme jatkuvasti enemmän tutkijoita nykymallin mukaiseen tiedeinstituutioon. Tai että kaadamme miljardeja uusien tiedepuistojen rakentamiseen.
Tieteellinen ajattelu ei tarvitse valtavia betonitaloja, siihen riittää avoin mieli sekä kyky havainnointiin ja päätelmien tekemiseen havaintojen perusteella.
Hei Nina,
VastaaPoistakiitos jälleen hyvistä kommenteista! On totta, että talouskasvua voidaan pitää elinehtona monesta ikäänkuin "pakottavasta" syystä. Kehittymisen, menestymisen, tieteen ja teknologian mantra on Suomessa varmasti näitä suurimpia syitä.
Olen samaa mieltä siitä, että korkeakoulutuksen tulevaisuutta tulee arvioida kriittisesti. On pohdittava sitä, kuten sinäkin asian ilmaisit, tarvitsemmeko nykyistä määrää tutkijoita tiedeinstituutioissa? Hyvin havainnollisella tavalla tutkijoiden suuri osa väestöstä tulee selville mm. Suomen Akatemian raportissa Suomen tieteen tila ja taso (http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Arviointitoiminta/Suomen%20tieteen%20tila%20ja%20taso%202009.pdf), s.68 on verrattu tutkijoiden osuutta väestöstä Suomen Pisa -tuloksiin. Meillä on todellakin huikeasti enemmän tutkijataustaisia ihmisiä muihin OECD -maihin verrattuna, toki Pisa tuloksetkin ovat omaa luokkaansa. Tarvitaanko tätä Suomen menestymiseen ja mitä menestyminen tarkoittaa? Tätä asiaa pohditaan Suomessa tätä nykyään kovastikin, ja monet pelkäävät, että sen hintana on monien luovien alojen alasajo tai liiallinen kaupallistaminen.
Siitä kai tässä loppujen lopuksi on kysymys - tavoittelemmeko jatkuvaa vaurauden kasvua vai jotakin muuta? Millä eväillä löydämme tasapainoisemman tulevaisuuden? Paluu suuremmassa määrin perustuotannon äärelle voi aivan hyvin olla yksi tulevaisuuden tie. Rohkenen kuitenkin olla vähän eri mieltä niistä mahdollisuuksista, mitä tieteen ja teknologian kehitys on tuonut tullessaan. Ilman tiedettä ja sen aikaansaannoksia olisi koko nykyinen ihmiskunta aikalailla erilainen. Aivan totta, että se mitä luultavammin olisi paremmin tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa.
Minä väitän, että koko meidän käsityksemme demokratiasta, ihmisten oikeuksista, perusturvasta ja oikeudenmukaisuudesta (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa) on jollakin lailla jatkumoa tieteen, järjen ja luovuuden käytöstä. Sinä ja minä voimme ilmaista itseämme yhteiskunnassa vapaina yksilöinä siksi, että Suomessa on uskottu koulutuksen ja tutkimuksen tiehen.
Tieteellinen ajattelu ei ole aivan yksinkertaista nykyisessä liberaalissa markkinataloudessa. Tämän vuoksi näen, että tieteellisellä koulutuksella on tässä maailmassa oma aivan erityinen merkityksensä.
Oil Peak ja maailman muidenkin luonnonvarojen, kuten fosforin (!), kuluminen väistämättömään loppunsa on todellisuutta. Miten pärjäisimme tässä niukkenevien resurssien maailmassa ilman tieteen/teknologian apua?