Ranta-Kartanon kaavavalituksen ympäristöoikeudellista pohdintaa

Kävin marraskuussa ympäristölainsäädännön kurssin, jonka lopputehtävänä laadin oppimispäiväkirjan käsitellen mm. Ranta-Kartanon kaavavalitusprosessia. Olen tekstissä asettunut ulkopuolisen analysoijan rooliin, sillä minä en ole ollut mukana kaavavalituksissa, vaikka valtuustossa asetuin vastustamaan kaavaa. Näin jälkeenpäin ajatellen osa vastustuksesta oli varmaan tuoreen valtuutetun epävarmuutta seistä omien arvioiden ja näkemyksen takana, mutta toisaalta olen myös yhä sitä mieltä, että näin lähellä keskustaa olevalla alueella rakentamiseen suunniteltu maapinta-ala olisi tullut ottaa tehokkaampaan käyttöön. Siten olisimme voineet jättää kaava-alueelle enemmän myös väljempää, rakentamatonta alaa. Haluan kuitenkin nyt tukea R-K alueen rakentumista suunnitelmien mukaan osana keskustan kehittämistä.

Tässä oppimispäiväkirjassa pohdiskelen Ranta-Kartanon kaavavalituksen ympäristöoikeudellisia argumentteja.

Lahden kaupunginvaltuutettujen (Matti Kataja ja 26 muuta valtuutettua) jättämässä valituksessa Kouvolan hallinto-oikeudelle todettiin Ranta-Kartanon kaavasta mm. seuraavaa:

Alueen Lahden kaupunkikuvan kannalta erittäin keskeinen sijainti ja maisemallinen arvokkuus edellyttävät erityisen huolellista kaavan sisältövaatimusten ja kaavoitushierarkian noudattamista. Ranta-Kartanon asemakaava on lainvastainen, koska:

1) kaavaa laadittaessa ei ole lainkaan otettu huomioon alueella voimassa olevaa oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Lainvastaista asiassa on olla laatimatta alueelle ko. yleiskaavan ja lain edellyttämää oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jolla alueen toimintojen yhteensopivuus ympäröivien alueiden maankäyttöön sekä rakentamisen mitoituskysymykset olisivat tulleet lain edellyttämällä tavalla ratkaistuksi. Kaava on siten laadittu kaavahierarkian periaatteen vastaisesti sivuuttamalla osayleiskaava ja vieläpä tilanteessa, jossa on vireillä koko Lahden kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava (maankäyttö- ja rakennuslain 35-36 §:t ja 39 § 2 mom.);
2) mikäli oikeus vastoin valittajien käsitystä katsoisi, että alue on voitu kaavoittaa ilman oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, on kaava vastoin tässä tilanteessa sovellettavia yleiskaavan sisältövaatimuksia (MRL 54 § 4 mom. ja 39 §). Kaava on laadittu myös vastoin lain asemakaavan sisältövaatimuksia (MRL 54 § 1-3 mom.) erityisesti maisemakuvallisten haittojen ja ympäröivien alueiden maankäytölle aiheutuvien merkittävien ongelmien johdosta sekä elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden vaarantumisen johdosta;
3) kaava ei perustu riittäviin selvityksiin alueen ja ympäröivien alueiden liikennejärjestelyistä, niiden turvallisuudesta ja riittävyydestä, kaavan toteuttamisen kustannuksista, pohjavesi- ja maaperäolosuhteista, vaikutuksista keskusta-alueen ilmanlaatuun sekä alueella sijainneen kaatopaikan ja maaperän laadun aiheuttamista rajoituksista rakentamiselle sekä kaatopaikan kunnostamisesta aiheutuvista ja pysäköintilaitosten rakentamisen kustannuksista (MRL 9 §); ja
4) kaavan luonnoksesta on kuultu kuntalaisia lainvastaisesti otsikoimalla luonnosvaiheen kuuleminen ”naapureiden kuulemiseksi ajalla 18.9.-3.10.2008, minkä johdosta kuntalaiset ovat voineet saada virheellisen kuvan oikeudestaan esittää mielipiteitä kaavaluonnoksesta (MRL 62 § ja maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, MRA 30 §).

Matti Kataja ym. esittivät, että Ranta-Kartanon asemakaavoitus ei noudattanut kaavahierarkiaa kun se poikkeaa taustalla olevasta oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta, eikä osayleiskaavaa ole laadittu alueelle. MRL 35 §:n mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön ohjaaminen. Asemakaavaa laadittaessa oli pantu vireille uusi yleiskaavatyö, jonka on määrä valmistua v. 2012. Uusi yleiskaava tulee aikanaan korvaamaan v. 1998 laaditun oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan. Lahden yleiskaavassa asemakaavoitettu alue on varattu keskustatoimintojen (C), asumisen (A) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C).

Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole asemakaavoitusta ohjaavaa vaikutusta (MRL 45 §, 54 § ja 101 §). Tällainen ohjausvaikutus on ainoastaan oikeusvaikutteisella maakuntakaavalla. HO toteaa ratkaisussaan kuultuaan lausunnonantajia, että osayleiskaavan laatimisen puuttumisesta huolimatta alueelle oli laadittu ennen asemakaavoitusta kaavarunkotarkastelu, jossa selvitettiin mm. liikenteellisiä sekä kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Siten asemakaavan sisältövaatimuksia oli voitu tarkastella MRL 54 §:n edellyttämällä tavalla oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisesta huolimatta. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa asemakaavaa laadittaessa on soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 45.4 §). Ranta-Kartanon kaavan valmistelussa oli useiden erilaisten selvitysten kautta saatu HO mielestä riittävästi tietoa MRL 39.2 §:n mukaisista yleiskaavan sisältövaatimuksista. MRL 39.2, 8 §:n mukainen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen oli asemakaavan nostattamassa keskustelussa kaikkein kiistellyimpiä aiheita. Kaavan esitettiin useissa puheenvuoroissa pilaavan kaupunkirakenteen pitkiä näkymiä, vaikka kaavaselostuksessa esitetäänkin joidenkin näkymien säilyttämistä. Kaavaa kritisoineet esittivät myös usein, etteivät arkkitehtuurikilpailussa suunnitellut rakennusten sovi alueen muuhun rakennuskantaan. Tämä argumentti on siis ristiriidassa MRL 117.1 §:n kanssa, jossa sanotaan, että rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Itselleni herää hieman epävarmuutta siitä, millä tavoin laissa esitetyt joustavat normiformulaatiot, kuten maiseman vaaliminen, käytännössä konkretisoituvat päätöksenteossa. Riittääkö, että asemakaavan selostuksessa on todettu, että asiaa on jollakin lailla selvitetty? Kussakin eritystapauksessa esim. alueen kauneusarvot ovat aina omanlaisiaan ja vahvasti subjektiivisesti koettuja asioita. Ranta-Kartanon tapauksessa esim. alueelta hävitetään funkisaikainen huoltoasema, joka on aikanaan suunniteltu osaksi linja-autoaseman alueen kokonaisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Lahden linja-autoasema on jäämässä kaavoitetulle alueelle, mutta pilkottaessa alueen kokonaisuus pienempiin osiin voi suojeltavienkin osien merkitys, siis kaupunkikuvallisessa mielessä kauneus, heiketä. Siten Ranta-Kartanon asemakaavassa linjattu kulttuurihistoriallisesti merkittävien kiinteistöjen maankäytön muuttaminen (ja siten väistämätön purkamisluvan tarve) voi olla ristiriidassa MRL 139 §:n kanssa, eli heikentää rakennetun ympäristön perinnearvoja. Asemakaavassa ei kuitenkaan tehdä rakennusten purkamispäätöstä, joten se on erillinen asiakokonaisuus. Alueen kokonaisuus ja nykyinen maankäyttö huomioon ottaen on oletettavaa, että asemakaavoitetuksi tarkoitettu alue ei heikennä kaupunkikuvaa. Ranta-Kartanon asemakaavan valmistelussa kaavoittaja myös avasi näkymiä alkuperäisestä arkkitehtikilpailun voittaneesta esityksestä.

Kaavavalituksessa esitetään, että kaava ei perustu riittäviin selvityksiin mm. alueen liikenteellisestä järjestämisestä sekä vaikutuksista pohjaveteen ja maaperään. Alue on osittain PIMA – luokiteltu ja sijaitsee tältä osin entisen kaatopaikan päällä. Kaava-alue rajoittuu luoteiskulmasta Pikku-Vesijärven VL – alueeseen, jonka keskellä on Vesijärvestä rajattu allas. On totta, että rakentamisvaiheen aikaisia haittoja mm. Vesijärven tilaan ei ole selvitetty kaavoitusvaiheessa. Tämä ei ole kuitenkaan asemakaavatarkastelussa tarkoituksenmukaista. Rakentamisen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset tulee ratkaista rakennuslupaa myönnettäessä (MRL 135 §). Liikenteen osalta kaavaa valmisteltaessa alueelle laadittiin selvitys, jonka perusteella liikennemäärät kyetään hallitsemaan muuttuneilla katualueilla. Nykyisellään pitkälti parkkipaikkakäytössä oleva alue voi vähentää autojen maanpäällisiä pysäköintipaikkoja keskustan tuntumasta.

Kaavaa on kritisoitu myös osallistumismahdollisuuksien puutteiden näkökulmasta. Tämä on vakava syytös, sillä MRL :n tavoitteena on turvata kuntalaisten vahvat mahdollisuudet osallistua maankäytön suunniteluun ja tiedottaa avoimesti kaavoituksen tilanteesta (MRL 1§). On demokraattinen ongelma, että kuntalaiset heräävät kaavoituskysymyksissä usein ”liian myöhään” suhteessa kaavoitusprosessin etenemiseen. Lahdessa Ranta-Kartanon alueen arkkitehtikilpailusta tiedotettiin laajasti ja finaalikierrokselle selvinneiden työt olivat näytteillä paikallisissa lehdissä. Tässä vaiheessa keskustelua käytiin hyvin vähän. Alueen rakentamista vastustanut kansanliike sai kuitenkin tuulta siipiensä alle vasta siinä vaiheessa, kun voittajatyö oli valittu ja sen perusteella aloitettu alueen asemakaavoitus oli toden teolla pyörähtänyt käyntiin. Kaavoittajan kannalta tilanne on ollut kiusallinen, sillä kilpailutyö on tietyllä tavalla lyönyt lukkoon suunnitelmat, joten kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kaavan sisältöön ovat aidosti olleet rajalliset. Kuitenkin yleisöpalautteen vuoksi kaavasta pudotettiin pois runsas määrä kerrosneliömetrejä, vaikka rakentamiseen käytetty pinta-ala pysyikin samana. Siten rakentamistehokkuutta laskettiin alueella. Joidenkin kriitikkojen mielestä tämä oli puolestaan huono ratkaisu, sillä keskustan rakennetuksi tarkoitetut alueet olisi maapinta-alan rajallisuuden ja hinnan huomioon ottaen perusteltua rakentaa tehokkaasti.

Ranta-Kartanon kaavan valitusprosessissa korostuu erilaisten toiveiden, paineiden ja arvojen törmääminen. Kaavoitus on aina ristikkäisten intressien sovittamista ja toisinaan syntyy konfliktitilanteita. Tässä kyseisessä tapauksessa oli myös mielenkiintoista seurata, miten juuri valmistunutta Lahden kaupungin strategiaa käytettiin tietynlaisena lyömäaseena tässä konfliktissa sekä kaavan vastustajien, että sen puolustajien toimesta. Lahden kaupungin strategisia tavoitteita ympäristötehokkuudesta ja – ystävällisyydestä on kaavaprosessin aikana tulkittu hyvin monella tavoin kaavoitusta ohjaavana voimana.

HO ratkaisun mukaan asemakaavan laadinta on kuitenkin sujunut laissa säädetyllä tavalla ja asemakaava täyttää sille asetetut sisältötavoitteet. On hyvin oletettavaa, että KHO päätyy aikanaan vastaavaan ratkaisuun.

Uuden Suomen talouspolitiikkaa ja glögiä Kulmassa 20.12.

Lahden vihreät ovat keskustelleet viime päivinä tiukasti talous- ja veropolitiikasta. Hyvä niin, sillä lisää näkemyksiä todella tarvitsemme nykyisen talouskasvun itseisarvoisuuden ohelle. Ei ole todellakaan itsestäänselvää, että Suomen ja Euroopan talous jatkaa nousujohteisena. Vientivetoisena maana olemme äärimmäisen riippuvaisia muiden maiden taloudellisesta tasapainosta. Tarvitsemme paljon lisää ymmärrystä siitä, miten hyvinvointivaltio rahoitettaisiin kohtuutalouden mallissa. Onko uusi Suomi taloudellisessa tasapainossa ympäristön kanssa? Miten verotulot tulisi jakaa yhteiskunnassa? Voimmeko edistää puhtaampia teknologioita, tiedettä ja kehitystä kyseenalaistamalla talouskasvu?

Tervetuloa keskustelemaan Kulma -ravintolaan (Aleksanterinkatu 10, Lahti) ma 20.12. klo 17-19. Tilaisuus on myös lähtölaukaus eduskuntavaalikampanjalleni!