Kaupunginvaltuusto on tekemässä kesäkuussa merkittäviä päätöksiä Lahden keskustan kehittämisestä. Lahden valtuusto hyväksyi toriparkin mahdollistavan asemakaavamuutoksen vuoden 2010 alussa äänin 30-29. Kaavan käsittelyvaiheessa kaupungin suunnalta viestittiin, että tiedossa on ulkopuolisia investoreita, eikä kaupungin tarvitse ottaa kantaakseen taloudellista riskiä. Nyt kuitenkin ollaan esittämässä, että Lahden kaupungin omistama yhtiö, Lahden Pysäköinti Oy lähtee rakentamaan pysäköintilaitoksen.
Lahtelaiset vihreät ovat olleet yhtenä rintamana vastustamassa toriparkkia: "Vapaita autopaikkoja löytyy edelleen lukuisista keskusta-alueen pysäköintihalleista. Uusien hankkeiden osalta onkin painotettava vain ja ainoastaan kevyen ja joukkoliikenteen kehittämistä. Meidän on pakko vähentää pitkällä tähtäimellä autoistumista. Siksi meidän on uskallettava myös tehdä siihen tähtääviä rohkeita päätöksiä nyt - paikallisesti ja globaalisti. Lahden on pysyttävä strategiassaan valitsemalla tiellä ympäristön ja ihmisen hyväksi." lausuimme kannanotossamme aikanaan.
Lahden keskustan kehittämisen ratkaisuilla on kiire, osittain olemme jo aivan epätoivoisessa tilanteessa. Uudet hajasijoitetut kaupan suuryksiköt imevät jatkuvasti keskustan elinvoimaa. Jouluksi 2011 valmistuva Karisma on aivan hirmuinen niitti keskustan pikkuliikkeille.
Pitkällä aikavälillä keskusta voi kuitenkin elpyä, jos se saadaan rauhoittumaan jatkuvalta autoliikenteeltä. Julkisen liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä pitää kyetä merkittävästi parantamaan. Toriparkilla on puolensa ja puolensa. Toriparkki ei tule lisäämään merkittävästi pysäköintipaikkojen määrää keskustassa, vaan kadunvarsipaikkoja poistuu vastaavasti esim. Hämeenkadulta. Keskustaan rakentuva Ranta-Kartanon alue tulee ainakin väliaikaisesti vähentämään merkittävästi pysäköintipaikkojen määrää. Lahden Siltapuiston parkkitalon kohtalona voi myös jollakin aikavälillä olla purkaminen.
Toriparkki voisi olla yksi ratkaisu autottoman keskustan toteuttamiseksi. Pysäköintipaikkojen poistaminen kadunvarsilta ja autoliikenteen rauhoittaminen toisi tilaa julkisen liikenteen uusille ratkaisuille, pyöräkaistoille, torikahviloille. Toriparkki on vain pieni osa keskustan isompaa suunnitelmaa, eikä kenties välttämätön ollenkaan. Huomattavasti järkevämpää olisi ollut sijoittaa parkkipaikat suunnitellulle keskustakehälle.
Ranta-Kartanon kaavassa oleva Paasikivenaukion pysäköintilaitos toteuttaisi tätä ajatusta selvästi paremmin.
Nyt on kuitenkin niin, että meillä ei ole aikaa enää jahkailla asioita! Tämän vuoksi olen valmis tukemaan toriparkin etenemistä, vaikka se ei helpolta ja hienolta ratkaisulta tunnukaan. Meidän on päästävä ulos jatkuvista kehäpäätelmistä ja arpomisesta.
Olemme vihreissä esittäneet useaan otteeseen kritiikkiä myös pysäköintilaitoksen kannattavuuden suhteen. Minä en usko enää, että kaupungin taloudellinen riski hankkeessa olisi vakava. Tiedossa olevia toriparkkiin ohjattavia velvoiteautopaikkoja on merkittävä määrä, kuulemma pitkälti päälle toistasataa. Oletettavasti näitä on keskustan lisärakentamiskohteista tulossa lisääkin. Lahden Pysäköinti on suunnitellut myyvänsä pysäköintipaikat Triosta toriparkin rahoittamiseksi. Yhtiön on silti otettava myös lainaa. Torin alueelle olisi pitänyt osoittaa tässä vaiheessa myös lisärakentamista, joka olisi ratkaissut pitkälti hankkeen taloudellisen solmun. On rohkeuden puutetta, että siihen ei uskallettu Lahdessa nyt lähteä. Rohkeutta ei tällä kertaa ole puuttunut päättäjiltä.
Minusta toriparkki ei ole yksiselitteisesti henkilöautoilun tukemiseen tähtäävä ratkaisu. Lahdessa pyritään nyt luomaan sellaista keskustaa, jossa katutilassa (=kaupungin arvokkain osa) annetaan tärkein tila ihmiselle - ei autoille. Toriparkki voi olla tähän yksi ratkaisu, mutta ei yksinään vielä riitä mihinkään. Lisäksi on osattava tehdä viisaita päätöksiä keskustan autoliikenteen ja huoltoajoliikenteen ohjaamisesta, esteettömämmän ympäristön rakentamisesta, pyöräilyn olosuhteiden parantamisesta ja pyöräpysäköinnistä ym. Toriparkki on kaiken kaikkiaan vain pieni nyanssi tässä, myös investointien kokoluokkaa ajatellen. Tavoitetila tulee selkeästi esille niinikään valtuustoon kesäkuussa tulevassa keskustan yleissuunnitelmassa:
"Lahden keskustaan halutaan toteuttaa laaja kävelyalue, jonka suunnittelussa huomioidaan erityisesti viihtyisyys, esteettisyys, turvallisuus ja laadukkuus."
Lisäksi: "Keskustahankkeiden jatkosuunnittelu tullaan tekemään jatkuvassa vuorovaikututuksessa asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yritysvaikutustenarviointi, sikäli kun sitä ei ole tehty liikennepoliittisten linjausten yhteydessä,tullaan tekemään hankkeittain."
Mitään ei varmasti saada aikaiseksi, jos asenne on, että mitään ei voida saada aikaiseksi.

Miksi ihmeessä kaupan annetaan hajasijoittaa? Antaako kaupunki niille kaupoille edes tiukkoja ehtoja kevyen ja julkisen liikenteen edellytysten turvaamiseksi?
VastaaPoistaTällainen on täällä Hämeenlinnassakin tullut pari kertaa mieleen. Miksi kaavoittajan toinen käsi ei tiedä, mitä toinen haluaa?
Kaupan hajasijoittamisen päätöksiä on Lahdessa tehty menneinä vuosina varsin suruttomasti. Linja on nyt muuttunut, mutta valitettavan myöhään. Nyt valmisteilla olevassa yleiskaavassa ei enää osoiteta hypereille paikkoja. Kuitenkin pian päätettäväksi on tulossa yksi kaava, jossa myönnetään tilaa vievälle erikoistavarakaupalle merkittävä rakennusoikeus Etelä-Lahteen. Tämä voidaan vielä tehdä kiristyneen erikoistavarakaupan lainsäädännön siirtymäaikana...!
VastaaPoistaEi todellakaan ole asetettu riittävän tiukkoja vaatimuksia kevyen liikenteen väylistä ym. Asia opitaan nyt kantapään kautta.
Ajatuksia on kaupungin kaavoittajillakin varmaan moneen suuntaan. Melkoisen paljon tuntuu painavan huoli työpaikkojen menetyksestä. Ajatellaan jotenkin niin, että sitten kauppa menee rajan toiselle puolelle.
Tämähän se on yksi syy kannattaa kuntaliitoksia. :)
VastaaPoistaEniten minua ihmetyttää se, ettei sisäänkäyntejä saada pysäkkien/kevyen liikenteen väylien lähelle, vaan aina sen parkkiaavikon taakse. Minä en ainakaan näe mitään syytä, miten tällaisen vaatiminen nostaisi liikkeiden kustannuksia.
Ehkä motiivina on se, että liian lähekkäin (pysäkkien tuntumaan) sijoittuvien liikekiinteistöjen välille tulisi kilpailua, mikä kaventaisi itse kunkin katetta.
Hämeenlinnassakin rakennettiin ihan vastaavalla typeryydellä Prisma aivan parin vuoden sisällä - vaikka tätä asiaa on kritisoitu jo monta vuotta sitä ennen.
Mutta toriparkkiin: siinä on puolensa, mutta ratkaisevaa on kokonaisuus. Saadaanko sillä autot pois katujen varsilta ja keskustan kauppa vetämään? Tähän tarvitsisi jotain tutkimustietoa varmentamaan mutuilua.
Lisäksi pitää pysyä todella tiukkana koko muun kaavoittamisen kanssa, ja vaatia riskien pitämistä halliyhtiöillä.
Hei Altti - kiitos kommenteistasi! Kerrankin blogissani käydään keskustelua :)
VastaaPoistaLahdessa ollaan samassa yhteydessä vähentämässä 170 paikkaa keskustan kadunvarsilta. Ranta-Kartanon alueelta poistuu rakentamisvaiheessa myös merkittävä määrä pysäköintiä, ainakin väliaikaisesti. Toriparkkiin osoitettavia velvoitepaikkoja täydennysrakentamiskohteista on tähän mennessä tiedossa 200 kpl. Odotamme tosiaan kunnon laskelmia asiasta ennen kuin päätöstä ollaan valmiita tekemään.
Ehdottomasti kaavoittamiseen pitää ottaa tiukempi linja. Ehdotin valtuustosopimusta kaupan hajasijoittamisen estämiseksi jokin aika sitten, mutta muut puolueet vähän luimistelivat asiaa (yllätys). Niin, juuri nämä isot maankäytön kysymykset puhuvat eniten kuntaliitosten puolesta, vaikka ainahan se naapurikunnan raja jossakin tulee vastaan ;) Onneksi yleiskaavassa ei tosiaan olla enää osoittamassa uusi hypereitä Lahteen, mutta maakuntaliitto sen sijaan tekee selvitystä asiasta.
Olet aivan oikeassa tuon automarkettien sisäänkäynnin asemoinnin suhteen.