Kestävän kehityksen Eurooppa

Euron kriisin velloessa tuntuu kaukaiselta tai epätodelliseltakin todeta, että Euroopassa on linjauksia, joiden perusteista suurin osa valtiosta on yksimielisiä. Kestävän kehityksen ja vihreän talouden poliittisista perusperiaatteista voi kuitenkin sanoa näin. Eurooppa-neuvosto hyväksyi kestävää kehitystä vahvasti korostavan Eurooppa 2020 –strategian kesällä 2010, Kreikan ensimmäisen lainaerän nostamisen aikoihin.

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on nopeuttaa unionin uusiutumiskykyä globaalin talouden puristuksessa. Strategia pyrkii irtautumaan talouskriisistä vaikuttamalla taustalla piileviin rakenteellisiin ongelmiin: alhaiseen työllisyysasteeseen ja matalaan tutkimus- ja tuotekehitysaktiviteettiin. Suomi on kansallisella tasolla sitoutunut strategian 20/20/20 tavoitteen mukaisesti vähentämään 20 % kasvihuonepäästöistä (vuoden 1990 tasosta), lisäämään energiatehokkuutta 20 % sekä tuottamaan uusituvilla energialähteillä 20 % energian tarpeesta vuoteen 2020 mennessä.

Eurooppa 2020 –strategia ei kykene ratkaisemaan velkakriisiä, vaan strategian tavoitteena on kasvattaa Euroopan kilpailukykyä tukemalla kestävämpiä, uuden ajan markkinoita. Se pyrkii luomaan raamit älykkäälle, kestävälle ja sosiaalisesti hyväksytymmälle kasvulle: erilaisten valtioiden ja niiden kansalaisten mahdollisuudelle luoda ja tuoda näkemyksiään tulevaisuuden Euroopasta. Yhteiset ympäristöhaasteet on mahdollista kääntää liiketoiminnan vahvuuksiksi tai osaksi kuntien tuottavuusponnisteluja tehostamalla materiaalien ja energian käyttöä.

Kunnat ja maakunnalliset toimijat ovat Euroopan laajuisten strategioiden merkittävin toteuttajataho. Strategian tavoitteet toteutuvat tai kuihtuvat kuntien kehityksen mukana. On siten ensiarvoisen tärkeää, että kunnat osallistuvat keskusteluun Euroopan ja maailmanlaajuisten strategioiden tavoitteista ja toteuttamismahdollisuuksista. Paikallishallintojen välisten keskusteluiden keskiössä on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ääni ICLEI (International Governments for Sustainability).

Lahti, etenkin Lahden seudun ympäristöpalvelut, on vuosien ajan osallistunut aktiivisesti useiden kansainvälisten kestävän kehityksen järjestöjen toimintaan. Lahdesta on aikojen saatossa viety vesistön kunnostukseen ja jätehuoltoon liittyvää ympäristöosaamista maailmalle, ja maailmalta on opittu paljon tarpeellista kunnan eri toimialojen kehittämiseksi. Viime vuosina Lahden painoarvo ICLEI -järjestössä on noussut entistä merkittävämmäksi kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran hallituksen jäsenyyden ansiosta. Lahden kansainväliset suhteet ovat kasvaneet myös uusille urille elinkeinoelämän verkottuessa vauhdilla mm. Kiinassa ja Venäjällä. Talouden tämänhetkisestä epävarmuudesta huolimatta kuntien pitkäjänteinen kehittäminen sekä maailmanlaajuinen verkottuminen kylvää uuden kasvun siemeniä.

Teksti on julkaistu ESS Vierailija -palstalla 18.9.2011.