lauantai, 28. tammikuuta 2012

Peak phosphorus ja Venäjän vastuuttomuus

Itämeren jatkuvasti heikentynyt tila ja rehevöityminen on huolestuttanut sen sivistyneitä rantavaltiota useamman vuosikymmenen ajan. Huolestuminen on johtanut myös toimiin useiden valtioiden maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Osa näistä toimista on vaikuttanut kansalaisten mielestä ajoittain ylimitoitetuiltakin - Suomen haja-asutuksen jätevesiasetus tuoreimpana.

Venäjän Kingiseppissä paljastuneen lannoitetehtaan fosforikuormitus vastaa koko Suomen aiheuttamaa kuormitusta. On todennäköistä, että Venäjällä on muitakin teollisuuslaitoksia, joiden kuormitus Suomenlahteen ei ole hallinnassa. Skaalaero Itämeren rantavaltioiden ympäristöasioiden hallinnassa on valtava. Tässä skaalassa on vaikea perustella massiivisia toimia suomalaisten haja-asutusalueiden jätevesien hallinnoimiseksi, vaikka pienistä puroista tuleekin isoja virtoja.

Fosfori on Itämeren rajoittava ravinne, eli sen määrän lisäys lisää lähes väistämättä myös Itämeren perustuotantoa ja rehevöitymistä. Fosfori ei kuitenkaan rajoita vain Itämeren kasvua - se on eräs ihmiskunnan tulevaisuuden rajoittavimpia resursseja. On surullista, että Itämereen valuu kaiken aikaa holtittomia määriä erästä ihmiskunnan tulevaisuuden keskeisintä resurssia. Peak phosphorus (fosforin teollisen tuotannon maksimimäärän saavuttaminen, jonka jälkeen tuotantokustannusten kasvu alkaa voimakkaasti heijastua maatalouden tuotteiden hintaan) on käsillä tämän vuosisadan aikana. 2100-luvun kasvinviljely on jo täysin riippuvainen siitä, että ryhdymme toimiin luonnonmukaisen fosforikierron palauttamiseksi. Yksinkertaisemmin: pissat pelloille.


Suomen ympäristöhallinnolla on ollut merkittävä vaikutus Venäjän yhdyskuntajätevesien kuormituksen hallintaan. Pietarin jätevesien puhdistuksen kehityksestä voi lukea mm. Hannele Pokan blogista. On käsittämätöntä, että Venäjän ympäristöviranomaisilta on puuttunut tässä yhteisessä kehitystyössä näkemystä tai vaikutusvaltaa Itämeren kokonaisvaltaiseen kuormitustarkasteluun. Venäjän teollisuuden jättimäiset fosforipäästöt alleviivaavat maan kehityksen tilaa: rahan mahti ajaa kirkkaasti kansainvälisten ympäristöponnistelujen edelle.

2 kommenttia:

  1. Hyvä Saara; tiedoksi että Suomen P-kuormitus on 4000, ei 1000 t/v kuten 28.1.12 sanot.
    http://www.helcom.fi/BSAP_assessment/ifs/ifs2010/en_GB/nutrient_load/
    Ei pitäisi mennä lauman mukana.

    VastaaPoista
  2. Hei Matti, kiitos tarkennusta. Tarkoitin tuossa Suomen päästöjä Suomenlahteen, joka käsittääkseni on kokoluokkaa 1000 t/v. ?

    VastaaPoista