On ollut mielenkiintoista lukea ensikommentteja eiliseen Suomen Kuvalehteen vuodetusta kuntaliitosten karttaharjoituksesta. Presidentinvaaleihin valmistautuvassa maassa ei juuri kenelläkään riitä rohkeutta puolustaa täydellisenä valtionsalaisuutena valmistellun kuntauudistuksen peruslinjoja. Vastaajat tyytyvät toteamaan, ettei kartta vastaa lopullista virkamiestyöryhmän esitystä.
Kommentit enteilevät melkoisen vaikeita keskusteluja kunnissa. Karttaan piirrettyjen rajojen ("toiminnallisten työssäkäyntialueiden") tarkka sijainti ei ole ydinkysymys. Ylhäältäpäin tuleva, tiukasta salassa valmisteltu uudistus, herättää ansaitustikin epäluuloja kansassa. Presidentivaalien jälkeen on pian tulossa kuntavaalit ja on selvää, että uudistusten ajajat tulevat saamaan piiskaa myös omiltaan. Päijät-Hämeessä vuoden 2010 kuntajakoselvitys ja sen kuoppaamisen tunnelmat ovat tuoreessa muistissa kaikilla osapuolilla.
Miten todennäköistä on, että hitaasti lämpenevässä Hämeessä tunnelmat olisivat reilussa vuodessa muuttuneet radikaalisti? Mutta ehkä ne ovatkin muuttuneet juuri tarpeeksi. Jospa Lahti saisi kainaloonsa itäisen naapurikunnan ja pääsisimme yhdessä rakentamaan tiivistä Ratakaupunkia, parempia peruspalvelurakenteita ja suojelemaan luonnonmukaisia metsiä?
Hyvään vuositulokseen ja selkeälle kasvu-uralle päässeen Lahden kaupungin ei ole mikään välttämättömyys liittyä muiden kuntien kanssa. Kuntamme rajojen sisälle mahtuu lisää asukkaita vielä pitkän aikaa. Lahden, kuten kaikkien muidenkin suomalaisten kuntien, täytyy miettiä tiukasti sitä, miten tärkeät peruspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Kuntaliitokset eivät ole siihen mikään automaattiratkaisu. Uusi Kunta -hankkeen eräs hienoimpia ajatuksia oli pyrkimys yhdistää kunnat sairaanhoitopiirin kokoiselta alueelta, jolloin olisimme saaneet kunnan käsiin myös erikoissairaanhoidon. Jossitellaanpas vähän. Jos tämä sairaanhoitopiirin kokoinen kunta olisi syntynyt, on mahdollista, että se olisi luonut aivan uuden pelikentän terveydenhuollon kokonaisuuteen. Olisimmeko saaneet erikoissairaanhoidon kunnilta karkaavat kulut paremmin hallintaan ja demokraattisen päätöksenteon ulottuviin? Olisivatko potilaat ohjautuneet paremmin oikeaan hoitoon?
Kun se oikea kartta nyt lopulta tulee julkisuuteen, pääsemme tarkastelemaan sen mahdollisuuksia. Toivon hartaasti, että tällä kertaa keskustelussa näkyisi enemmän vaihtoehtoisia ja aidosti pohtivia kannanottoja - rohkeutta miettiä omia taustavaikuttimia ja kyseenalaistaa fraaseja. Uudistuksilla on aina puolensa. Sellainen kuntarakenne on paras, joka pisimmällä aikajänteellä takaa kuntalaisille parhaimman hyvinvoinnin. Sen tulee olla kuntauudistusten lähtökohta.
Kuntarakennekysymys ei ole yksinkertainen, koska Suomessa on niin vahva kunnallinen itsehallinto ja kunnilla on laaja tehtäväkenttä. Niihin kajoaminen on riskaabelia. Ei ainoastaan kunnanjohtajien työpaikkojen, vaan asukkaiden palveluiden kannalta. Vaikka kuntien määrä vähenisi, on palveluntarvitsijoiden määrä aina vakio - ts. kuntien määrän väheneminen ei johda kustannusten vähenemiseen ainakaan pitkällä tähtäimellä. Jonkunhan se on palvelut tarjottava ja ne maksettava - oli sitten Lahti tai Suur-Lahti
VastaaPoista