Lahden kaupunki kohentaa luottamushenkilöiden edellytyksiä vastata kaupungin kehittämisen tarpeisiin. Maanantaina 31.1.2012 julkaistu Lahden kaupungin johtamisen kehittämisen työryhmän loppuraportti linjaa toimenpide-esityksinä mm. lisäkoulutusta luottamushenkilöille, valtuustoryhmien roolin vahvistamista ja työskentelymahdollisuuksien helpottamista, kaupunginhallituksen roolin kirkastamista konserniohjauksesta vastaavana sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävään käyttämän ajan lisäämistä.
Kaikki nämä esitykset tulevat varmasti tarpeeseen, jos niillä voidaan palauttaa asioiden oikeat mittakaavat poliittisessa keskustelussa. Lahden kiihkeimmän poliittisen keskustelun ajautuminen pieniin yksityiskohtiin (esim. toriparkki, Kiveriön kirjasto, Aleksanterinkadun kävelykatusuunnitelmat) vie huomion kokonaisuuksilta ja muutosten mahdollisuuksilta. Suuret linjaratkaisut lipuvat ohi valtaosalta päättäjiä sekä asukkaita ja niiden jäsentäminen jää liian usein vain virkamiesten vastuulle.
Näin ei tarvitse olla. Moniulotteisten ja muuttuvien kokonaisuuksien hallinta poliittisessa päätöksenteossa tulee kuitenkin olemaan jatkossakin hankalaa. Luottamushenkilöiden mittauttaessa neljän vuoden välein kannatuksensa kysytään suurta rohkeutta ikävien yksittäisten päätösten läpiviemiseen. Kaikkia ei voi miellyttää, joskus ei voi miellyttää ketään. On selvää, että erityisesti palveluiden järjestämisen osalta rohkeutta uusien toimintamallien kokeiluun on tulevaisuudessa löydyttävä entistä rivakammin. Yksilön kokemien palveluiden laatu ei tulevaisuudessa välttämättä heikkene, jos onnistumme luomaan ketterämpiä tapoja tuottaa palveluita. Tarkasteltaessa esim. Lahden kaupunginosien tulevia palvelukeskittymiä, emme päätäkään enää vain koulujen ja kirjastojen rakentamisesta, vaan monimuotoisista ja muunneltavista yksiköistä.
Luottamushenkilöjohdon trimmaamisen ohella katse kohdistuu myös kaupungin viranhaltijaorganisaatioon sekä erilaisiin kansalaisvaikuttamisen keinoihin. Uusi Kunta – kuntajakoselvityksessä vuoden 2010 aikana esitettiin ajatus uuden kunnan eri kaupunginosiin perustettavista lautakunnista. Ajatus haudattiin Uusi Kunta –raportin mukana, ainakin toistaiseksi. Minusta voisimme pohtia uudelleen olisiko kaupunginosalautakunnissa/toimikunnissa jotakin järkeä Lahden kaupungin palveluiden kehittämisen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Esim. Lahden kaupungin yleiskaavan 2025 alueelliset yleisötilaisuudet loppuvuodesta 2011 keräsivät paljon oman lähiympäristön kehittämisestä kiinnostuneita kuulijoita. Kaupunginosien kehittämistä on tehty yhteistyössä asukkaiden kanssa myös Ostari –lähiöohjelmassa vuosina 2009-2011 sekä Lahden seudun ympäristöpalveluiden ylläpitämässä Aluekummitoiminnassa jo kymmenen vuoden ajan. Juuri käynnistetty Kaupunginosista kyläyhteisöjä –hanke on myös lupaavalta tuntuva avaus.
Asukkaiden vastuuta ja valtaa oman lähiympäristön ja palvelurakenteen suunnittelussa voisi entisestään kasvattaa. Lahteen voisi perustaa vaikkapa 5-8 aluetoimikuntaa (esim. suuralueittain läntinen, itäinen, eteläinen ja pohjoinen sekä keskusta), joille annettaisiin selkeä rooli oman alueensa kehittämiskysymysten pohtimisessa. Käytettävissä olevat rajalliset resurssit ohjaisivat keskustelua ennen pitkää myös asioiden tärkeysjärjestykseen asettamisen ja kokonaisuuksien äärelle. Paikallisten yhteisöjen voiman ja vastuun elvyttäminen voisi kehittää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen roolia strategisina, kaupunkitasoisesti asioita linjaavina päätöksentekoeliminä.
Saara Vauramo
lahtelainen kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa Mielipidepalstalla 11.2.2012
0 kommenttia:
Lähetä kommentti