maanantai 31. maaliskuuta 2014

Yksi tarina Salpausselältä

Syöksytäänkö tässä pimeään tunneliin?

Oli pitkä, pimeä maa, jonka sijainti oli huono. Euroopan perukoilla, molemmin puolin napapiiriä maata riitti yllin kyllin, mutta ihmisiä vähemmän.

Maa oli sen karuudestaan huolimatta noussut sadassa vuodessa kuin tyhjästä kukoistavaksi kansakunnaksi. Teollisuus, metsät ja konepajat, myöhemmin matkapuhelimet olivat takoneet vaurautta. Maan asukkaiden kova halu kouluttautua loi mahdollisuuden rakentaa yhteiskunta, joka tarjosi jäsenilleen erilaisia, yhä hienopiirteisempiä ja kalliimpia palveluita.

Ovet olivat auenneet jo vuosikymmeniä sitten kilpailulle, joka alkoi nakertaa pohjaa koko yhteiskuntajärjestelmältä. Maan väki vanheni ja yksinäisyys oli monen ainoana seurana. Työpaikat karkasivat kauaksi Kiinaan tai ainakin verkkoon palvelevien käsien ulottumattomiin. Keskimäärin maan asukkaat voivat silti melko hyvin, mutta salaa.

Kunnat, joiden vastuulle oli laskettu näiden asukkaiden palveleminen, painivat syvenevissä talousongelmissa. Eri kuntien asukkaiden tasa-arvoinen kohtelu verotuksen ja palveluiden saatavuuden ja laadun suhteen oli kauan sitten jo muuttunut historiaksi. Maan vähäinen väki pakkautui kaupunkeihin ja kaupunkirakenteen kehittäminen kokonaisuutena tuli entistä tärkeämmäksi. Oli muutoksen aika.

Valoa, joka on muutakin kuin juna


Maaliskuisena aamuna vuonna 2025 kourallinen työmatkalaisia odottaa lähijunan saapumista Järvelän juna-asemalla. Osa matkalaisista askeltaa vielä kiven heiton päässä sijaitsevan päiväkodin pihalta. Työmatkan varrella sijaitsevat pendelöintipäiväkodit ovat helpottaneet monen perheen elämää ja lyhentäneet lasten hoitopäiviä. Junat kulkevat aamulla joutuisasti varttitunnin välein tuoden samalla joukon kaupunkilaisia töihin puunjalostustehtaalle ja sen tuotekehitysyksikköön. Paikkakunnan yritysryhmä on viime vuosina niittänyt maailmalla mainetta uusien puuteknologioiden kehittäjänä. Puurakentamisen erilaiset tuotteet ja palvelut on hiottu avaimet käteen -kokonaisuudeksi, jolle yritysryhmä kykenee työn korkean laadun vuoksi lupaamaan rakennusten elinkaaren aikaisen sisäilmatakuun.

Iloinen pulputus kuuluu toisaalla, kun vuolenkoskelaiset mummot kiiruhtavat aamujumppaan. Tähän aikaan vuodesta kuntoilijat mahtuvat kyläkouluun vielä vaivatta, mutta toukokuussa on siirryttävä pihalle mökkiläisten rynnätessä mukaan voimistelemaan. Kaikenlaista kotkotusta, joku mummoista miettii lukiessaan koulun ilmoitustaululta Vesijärven uuden kylpylähotellin Socially Responsible Wellness –strategiasta. Hyvä sentään, että tarjoavat paikallista järvikalaa ja työllistävät meidän kylän nuoria.

Valo palaa jo pormestarin työhuoneessa Pekkalantiellä. Maanantaipäivä on alkanut tavalliseen tapaan johtoryhmän nopealla verkkokokouksella. Uudet teknologiat ovat puolittaneet kokouksiin käytetyn työajan ja nyt aikaa riittää paremmin myös muuhun työhön. 2010-luvun ankara paini kuntien tehtävien karsimiseksi ei olisi tuottanut hedelmää ilman rohkeita vapaakuntakokeiluja. Kaikki nämä ponnistelut kaupungin tuottavuuden kasvattamiseksi ovat olleet tarpeen, sillä samalla eurolla saadaan nyt aiempaa enemmän. Salpausselän kunnan asukasmäärä on kääntynyt selvään kasvuun 2020-luvun taitteessa uusien asuinalueiden, raide- ja tieliikenteen olosuhteiden kehittymisen ja yritystoiminnan virkistymisen myötä. Muutosten aika ei ole vieläkään ohi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti